Värioppi !

MÄÄRITTELE MITÄ ON VALO ?
Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa. Valoa lyhytaaltoisempaa säteilyä kutsutaan ultravioletiksi, ja pitempiaaltoista infrapunaksi. Valoaaltojen kolme perusominaisuutta ovat kirkkaus (eli amplitudi), väri (eli aallonpituus) ja polarisaatio (eli värähtelykulma).
 

MÄÄRITTELE SPEKTI JA KÄSITE " VÄRI.

 Aistittu väri määräytyy valon aallonpituudesta tai, jos valo ei ole monokromaattista, sen fotonien energiajakaumasta eli spektristä. Fysiikassa valkoisella valolla tarkoitetaan tavallisesti valoa, jonka spektri on tasainen eli sen intensiteetti on taajuudesta riippumaton näkyvän valon alueella. Jos spektri taas on hyvin kapea, sanotaan, että valo on yksiväristä eli monokromaattista. Jos valonsäteessä kaikki "valoaallot" ovat keskenään samanvaiheisia, sanotaan, että valo on koherenttia.

VÄRIAISTI

Väriaisti on näköelinten kykyä tulkita eri aallonpituuksien aiheuttamat aistierot eri väreinä kutsutaan väriaistiksi.

VÄRISOKEUS

Tavallisesti sanalla värisokeus tarkoitetaan värinäön heikkoutta, jolloin ihminen näkee edes joitakin värejä. Yleisin värinäön heikkouden muoto, puna-vihersokeus on miehillä varsin yleinen; siitä kärsii noin 8 prosenttia miehistä.
Täysin värisokea ihminen näkee vain tummuuden ja vaaleuden eri asteet (kaikki on hänelle kuin mustavalkoista). Hän ei tunne yhtään väriä eikä edes ymmärrä, mitä väri tarkoittaa eikä erota toisistaan kahta valokuvaa, jotka eroavat toisistaan vain niin, että toinen on mustavalkoinen ja toinen värillinen.
Yleisin värinäön heikkouden muoto, puna-vihersokeus.
Puna-vihersokeutta on eri asteista: jotkut puna-vihersokeat eivät koskaan erota punaista ja vihreää, jotkut sekoittavat nämä värit vain niiden joutuessa vierekkäin. Purppurasokeus on erittäin harvinainen väriheikkoustyyppi. Mahdollisia ovat myös esimerkiksi ruskean ja vihreän eri sävyjen rajoittunut erottelukyky. Kaiken kaikkiaan jonkin asteisesta värinäkökyvyn puutteesta kärsii miehistä noin 10 prosenttia ja naisista vastaavasti noin 0,5 prosenttia.

PIGMENTTI
Pigmentti on värillinen hienojakoinen jauhe, joka ei liukene sideaineeseen. Pigmentti voi olla läpikuultava tai peittävä. Pigmenttejä on käytännössä saatavilla jauhemaisina, ja ne yleensä sekoitetaan tai hierretään sideaineeseen.
Pigmentit ovat tavallisesti aineita, joilla on voimakas värjäävä ominaisuus.
Pigmentin ominaisuuksien merkitys riippuu pigmentin käyttötarkoituksesta. Pigmenttien ominaisuuksia ovat muun muassa värjäyskyky, peittokyky, värivoima, emäksien kesto, happojen kesto, valonkesto, lämmönkesto, vakaus, reaktiivisuus ja myrkyllisyys.
 

VÄRIAINE
 Väriaineet ovat erilaisten materiaalien värjäämiseen käytettyjä, yleensä johonkin liuotteeseen tai sideaineesen liukenevia värillisiä, tavallisesti orgaanisia yhdisteitä.
Vanhastaan käytettyjä, luonnosta saatavia väriaineita ovat muun muassa sininen indigo, punertava purppura, keltainen alitsariini ja punainen karmiini. Valtaosa nykyisin käytettävistä väriaineista valmistetaan kuitenkin synteettisesti.


SÄVY
Sävy on värin sijainti spektrissä. Jokaista värisävyä vastaa oma valon aallonpituus violetin lyhyestä aallonpituudesta punaisen pitkään aallonpituuteen^. Perussävyihin viitataan nimillä kuten punainen, sininen, vihreä ja keltainen.
Sävyssä eivät ole mukana värin kaksi muuta pääominaisuutta, kirkkaus ja kylläisyys. Sävy pysyy siis samana vaikka väri tummenee tai vaalenee, tai muuttuu värikylläisemmäksi tai harmaammaksi.


VIVAHDE
 Vivahde on hienokseltaan erottuva sävy.Vivahde on pieni poikkeama nimeltä mainitusta väristä tai värisävystä ilmoitettuun suuntaan.

Kylmät värit: violetti,sininen ja vihreä. Luovat ilmavuuden tuntua = ovat kevyitä.

Lämpimät värit: Keltanen, oranssi ja punainen. Ovat raskaita. 

Pastellivärit:

• Mitä haaleampi sävy on, sitä pehmeämmin se uppoaa hiustesi sekaan.
• Pidä hiusten pohjaväri luonnollisena - vältä rajua kontrastia vitivalkoisen kanssa!
• Pidä tyvestä latvaan värjätyt osiot pieninä, tai piilota ne jakauksen alle.
• Latvoja värjätessä, tee värin häivytys mahdollisimman liukuvaksi.
• Valitse sävy hiustesi pohjasävyn mukaan. Kylmänvaaleaan pinkkiä ja kullanvaaleaan persikkaista vaaleanpunaista. 

            

Murretut värit:

Murretut sävyt saadaan taittamalla kirkasta väriä harmaalla ja niitä sanotaan myös maanläheisiksi. Murretut värit näyttää kirkkaiden vierellä likaisilta, niinkuin esimerkiksi luonnonvalkoinen joka näyttää puhtaanvalkoisen vieressä kellertävältä.






1978-2017 elämänkaariviiva

 Punainen on ollut aluksi lempiväri muistaakseni 3 v. lähtien ja sitten esikoulu ikäisenä muuttunut vaaleanpunaiseen. Musta taas on tullut yläasteen aikana ja siitä sitten muuttunut rusehtaviin sävyihin. 

Tämän hetken lempivärejä ovat pinkki ,musta ja lila.

Lila väri symboloi orastavaa toivoa, joka ensin koetun rauhattomuuden jälkeen tyynnyttää.. Mystillisyys,juhlallisuus ja surumielisyys viihtyvät erityisesti tumman lilan seurassa, kun taas vaaleassa lilassa on lumoavuuden , tuoksun ja huuman , jopa eripuraisuudenkin sdsiemen kylvettynä.

Mustaväri koetaanlänsimaisessa kulttuurissa kaiken loppuna, tuskan surun ja pimeyden viestittäjänä.